Saanko minä mennä kirkkoon?
Äitini on 85-vuotias, siis riskiryhmää. Aktiivinen, hyväkuntoinen ja perusterve ihminen, mutta silti riskiryhmää. Kahden kuukauden poikkeusolojen aikana on jatkuvasti mietitty, mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä. Aktiivinen osallistuminen ja vastuunkantaminen vaihtui hetkessä hiljaiseksi elämäksi kotona, viikon lukuisat kohtaamiset toisten ihmisten kanssa katkesivat. Mitä nyt?
Äiti ulkoilee joka päivä, vaikka jalat tulevatkin kipeiksi, hienoa! Pari kertaa hän on käynyt kesäpaikassaankin autollaan, hienoa! Puhelin on ollut hyvässä käytössä – joka päivä Äiti juttelee puhelimessa parin ystävän tai tuttavan kanssa, hienoa! Ja netin käyttö, se on löytänyt aivan uusia malleja. Normaaliolojen sähköpostit, pankkiasiat ja kuvien katselemiset ovat saaneet seurakseen jumalanpalvelusten seuraamisen. Sunnuntai menee kuulemma mukavasti, kun etsii jumalanpalveluksen kotikirkosta ja sitten Nokialta ja sitten ehkä vielä jonkin kolmannenkin. Varsinkin, kun kaikkien niiden katselemiseen menee ylimääräistä aikaa, ennen kuin sivu on löytynyt ja ennen kuin ääni on löytynyt ja niin edes päin. Aina ääni ei löydykään, mutta vielä se ei ole lannistanut, vaan uusiin yrityksiin tabletin kanssa käydään yhä uudestaan. Ylpeä olen äidistäni.
Ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvan kysymys on koko ajan: mahtaako kesän aikana olla tapahtumia, joihin osallistua ja isoimpana: Saanko minä mennä kirkkoon? Olen kertonut Äidille meidän seurakuntamme ymmärryksen ohjeiden soveltamisesta: seurakunta ei voi järjestää tilaisuuksia, jotka on suunnattu riskiryhmiin kuuluville. Osallistumisessa yleiseen toimintaan vastuu on ihmisellä itsellään – kirkon ovelta ei varmaan ketään käännytetä pois, mutta jokaisen – erityisesti riskiryhmään kuuluvan – on arvioitava, onko se riittävän turvallista.
Juuri tätä kirjoittaessani ilmestyi piispojen uusi ohje jumalanpalveluksista: Jumalanpalveluksiin voi 1.6.2020 alkaen osallistua yli 50 henkeä edellyttäen, että niissä noudatetaan viranomaisohjeita tilaisuuksien turvallisesta järjestämisestä. Henkilömäärä suhteutetaan aina 1–2 metrin turvavälein tilaan sopivaksi. Enimmäisosallistujamäärä on 500 henkeä.
Passintarkastusta kirkon ovella ei kesällä varmaankaan tarvita, harkintaa ja hyvää käytöstä kylläkin – koronaäidiltäni ja jokaiselta.
Timo Uotila, pastori
