Joulu Siperiassa

Lähden huomenna muuttokuorman kanssa autolla Irkutskiin. Yöjunalla matkustaa tänne Irkutskin luterilaisen seurakunnan pastori Albert, joka auttaa auton kuljettamisessa. Joudumme ylittämään vuoriston Baikal-järven eteläkärjen pohjoispuolella, ja siellä voi olla liukasta. Usein tien varressa seisoo kymmeniä autoja, jotka eivät pääse eteenpäin. Siksi olen kiitollinen, että pastori tarjosi apuaan, koska hän on kokenut kuski. Meillä on nelivetoauto, joten sillä pitäisi päästä vaivatta nousemaan rinnettä.

Siperiassa vietetään joulua seurakunnissa, mutta ei juurikaan yhteiskunnassa. Luterilainen Kristuksen armon seurakunta juhlii joulua tänä vuonna 29.12., koska sunnuntaina ihmiset pääsevät paremmin juhlaan kuin arkipäivänä, joka on tavallinen työpäivä. Monet seurakunnat juhlivat joulua vasta venäläisen joulun aikaan 7.1. Joulu on täällä puhtaasti hengellinen juhla. Kaikki maallinen touhu ja hössötys liittyy uuden vuoden juhlintaan. Se on oikeastaan mukavakin näin, että joulun sanoma on keskiössä. Kerron yhden muiston joulusta, joka liittyy lähetystyöhön.

Olin lähtenyt ystäväni Julian kanssa Irkutskiin venäläisen joulun aikaan. Julia on shamanistisesta suvusta eikä ole osoittanut mielenkiintoa kristinuskoon. Irkutskissa hän ehdotti, että lähtisimme katsomaan, kuinka ortodoksikirkko ottaa vastaan joulua. Hän ei ollut vielä koskaan käynyt ortodoksikirkossa.

Joulujumalanpalvelus alkoi klo 12 yöllä. Asuimme perhemajoituksessa kaupungin keskustassa, joten pääsimme kävellen kirkkoon. Se oli valaistu ja koristeltu ulkoapäin, kuten myös kirkon puisto. Oli mielenkiintoista seurata jumalanpalveluksen suorittajia, pappeja ja kuorolaisia sekä juhlaväkeä, vaikka vain vähän ymmärsin teksteistä – mahtoivatko olla kirkkoslaavia? Erityisesti seurasimme kiinnostuneena, miten pappi vihmoi pyhää vettä kirkkosalin reunoille. Tunnelma oli juhlallinen, ihmiset olivat hartaina rukoillen ja osallistuen liturgiaan.

Kun poistuimme majapaikkaan, Julia sanoi yllättyneensä siitä, miten paljon kirkossa oli nuorta väkeä. Se johtui tietysti myöhäisestä ajankohdasta, jolloin vanhukset eivät enää jaksa ja uskalla liikkua ulkona. Ne, joilla on auto, pääsevät liikkeelle yölläkin. Julia oli tyytyväinen tutustumisretkeemme ortodoksien joulujuhlaan.  Näin kirkon läsnäolo ja näkyminen esimerkiksi juhlien aikaan voi vaikuttaa yhteiskunnassa, kutsua luokseen niitäkin, joilla ei ole mitään siteitä kristinuskoon.

Arja Halttunen, Nokian seurakunnan nimikkolähetti