23 syys

Kestävyysvajeesta kastepuuhun

Julkisuudessa on paljon puhetta kestävyysvajeesta ja syntyvyyden laskusta. Lapsia pitäisi syntyä enemmän, jotta kansamme säilyisi ja ikääntyviä ei olisi liian paljon suhteessa työssäkäyviin ihmisiin.  Näin kai tämä kuvio kulkee yksinkertaistetusti sanottuna ja ajateltuna.

Keväällä pappien kalenterit tyhjenivät kuin veitsellä leikaten. Kastejuhlat, hartaudet, vierailut, messut ihan kaikki katosivat hetkessä kalenterista. Hirvitti, harmitti ja vaikka mitä muuta. Nokian kirkkoon tuli tammikuussa upea kastepuu. Moneen viikkoon kastepuuhun ei tullut lintuja. Mietittiin, että jääköhän koronaeristyksen alla syntyneet ja pikkuvauva-aikaansa eläneet lapset kokonaan kastamatta. Tai syntyykö lapsia ylipäätään?

Nyt tiedetään että näin ei käynyt. Kastepuu on tällä hetkellä niin täysi kuin olla voi. Jokaisella oksalla istuu niin monta lintua kuin vain sopii. Puu näyttää täpötäytenä aivan hurmaavalta.  Puuta on nyt aivan pakko tyhjentää, että seuraavatkin kastetut saavat lintunsa puun oksille.

Kun messun esirukouksessa tullaan siihen kohtaan, jossa linnut kiinnitetään puuhun, näen kirkkoväen katseiden siirtyvän kohti kastepuuta. Lempeitä katseita ja lempeitä rukouksia saavat osakseen jokainen lapsi ja hänen perheensä. Seurakunta rukoilee pienten puolesta ja niin on hyvä ja niin kuuluu tehdä. Erityisesti kaikkein pienimpiä kuuluu siunata ja muistaa suurella lämmöllä.

Toivon muuten hartaasti sitä, ettei yksikään lapsi synny tähän maahan kestävyysvajeen tai syntyvyyden laskun vuoksi. Toivottavasti lapset saavat syntyä siksi, että heille on tilaa perheessä. Toivottavasti he ovat rakkauden hedelmiä, joille on jatkossakin tarjolla roppakaupalla rakkautta ja huolenpitoa.

Sanna Erkanaho, pienten pappi

Ps. Kastepuun linnun voi hakea kotiin 4.10. klo 14 alkavasta kirkkohetkestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *