29 heinä

Riparitavoitteita ja niiden toteutumista

Oleellinen osa nykyrippikoulua on yhteinen tavoitteiden asettaminen. U7-riparin nuoret rakensivat tavoitteensa neljään kokonaisuuteen: 1. Hyvä leiri, 2. Hyvä olla yhdessä, 3. Ripari saadaan hoidettua, 4. Minä ja Jumala.

Seuraavassa vaiheessa mietittiin, mitä pitää tehdä, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Tällaisia ajatuksia syntyi: olla mukana, kuunnella toisia, olla avoin, olla oma itsensä, ottaa kaikki mukaan, uskaltaa sanoa omat mielipiteet, katsoa avoimin mielin asioita, joihin ei välttämättä usko.

Riparin lopussa on aika arvioida tavoitteiden toteutumista. `Oli kiva viikko, ehkä elämäni paras´. Tämän kertoi moni. Yhdessä oli hyvä olla, turvallisesti omana itsenään. Tavoitteet 1. ja 2. siis ok. Kolmaskin kunnossa – ripari saatiin hoidettua jokaisen kohdalla niin, että konfirmaatioon mennään hyvällä mielellä.

Siitä neljännestä tavoitekorista `Minä ja Jumala´ joitain poimintoja nuorten viimeisistä oppimispäiväkirjoista:

  • Olen oma osani seurakuntaa. Minut on kastettu ja Jumala ei hylkää minua ikinä.
  • Jumala ei katso ihmisen menneisyyteen, vaan antaa uuden mahdollisuuden.
  • Jumala ei katso niitä virheitä, joita itse itsessäni näen, sillä minä riitän ja olen Jumalalle täydellinen ja ainutlaatuinen.
  • Jeesus lunasti meidät ja on vapahtaja.
  • Olen oppinut rukoilemaan ja siitä tulee varmasti osa omaa arkea.
  • Olen ainutlaatuinen ja just hyvä.
  • Seurakunnassa on ok olla erilanen.
  • Ihan sama mitä muut sanoo, niin olen ainutlaatuinen ja sellainen ihminen, jota rakastetaan.
  • Olen oppinut, että vaikka en itse rakastaisi itseäni, eivätkä muut, on aina joku, joka rakastaa. Olen ehkä arvokas. Ehkä sittenkin uskon.

Tavoitteiden toteutumisen eteen tehtiin toki töitä parhaalla osaamisellamme ja jaksamisellamme, mutta oikeiden asioiden tuleminen todeksi on silti ihme, jota voi vain ihmetellä ja josta voi vain kiittää.

Hiljaisen hämmentyneenä U7-riparin viimeisenä yönä ajatuksia kirjasi

Timo Uotila, pastori

27 heinä

Kesäkirkko

Sinne on Nokian keskustasta noin 12 kilometriä ja autolla matkan taittaa 15 minuutissa. Siellä on pieni punainen kirkko. Se on Pinsiön kirkko. 

Tulipalon kestänyt Pinsiön kirkko on 70 vuotta vanha ja kirkossa on tilaa 170 henkilölle. Melko koruton pyhäkkö on kuitenkin persoonallinen ja kodikas. Kirkon viehättävä hirsirakenne sulautuu kauniisti metsäiseen rinnemaisemaansa. 

Pinsiö-Seura ry:n ja Nokian seurakunnan yhteistyössä syntyi kesällä 2020 ajatus kesäkirkosta, joka onkin ollut avoinna keskiviikkoisin ja perjantaisin koko heinäkuun ajan. Kesäoppaina ja kesäkahvilan pitäjinä ovat toimineet Santeri Seppälä ja Tiia-Tuulia Hakala. Esillä on ollut Pinsiön kirkon historiaa ja taiteilija Osmo Rauhalan lahjoittama upea alttaritaulu, jossa kuvataan nimensä mukaisesti uuden testamentin kirjeessä korinttilaisille löytyviä kolmea tärkeää elementtiä: Usko, toivo ja rakkaus. Taulu julkistettiin ja siunattiin käyttöön juhlamessussa Pinsiön kirkossa sunnuntaina 16.2.2020. Alttaritaulun lisäksi kirkkoon sijoitettiin väriluonnos Maidon synty. 

Kesäkirkkoon on mahdollista päästä tutustumaan ja ihastelemaan vielä heinäkuun viimeisen viikon ajan keskiviikkona 29.7. ja perjantaina 31.7. klo 16–19.

Pinsiön kesäkirkko.