13 joulu

Menneitä ja tulevia

Lähellä vuoden vaihdetta tulee katseltua kuin auton peruutuspeiliin. Miltä maisema näyttää? Miten meni tämä loppuaan kohti kulkeva vuosi? Mitä tästä vuodesta jää mieleen? Mitä merkittävää tapahtui?

Seurakunnan vuosi oli vähintäänkin värikäs. Saimme alkuvuodesta lopultakin väistötilat käyttöön ja syksyllä oli vaalit. Toiminnallinen puoli on ollut haasteissa löytää toiminnalle tilat kahden isoimman kiinteistön poistuttua pelikentältä. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtyminen on teetättänyt valtavasti lisätöitä erityisesti taloustoimistossa. Piispantarkastusvuosi on käynnistynyt. Ihan tosi paljon on ollut opittavaa uusissa käytännöissä niin kiinteistöjen kuin erilaisten ohjelmien suhteen. Sanalla sanoen, on ollut vaikea vuosi.

Työtekijänäkökulmasta voisi sanoa: ”Mutta hei, me selvittiin!” Kaikki ei ehkä ole sujunut aina täysin jouhevasti, mutta kaikki on tullut tehdyksi. Suurin osa seurakuntalaisista tuskin on edes huomannut, millaisten haasteiden keskellä tässä on painiskeltu. Ja silloin voidaan sanoa, että ollaan onnistuttu parhaalla mahdollisella tavalla.
Suurena ilonaiheena on ollut kävijämäärien lisääntyminen. Toiminnot ovat kiinnostaneet yhä suurempaa joukkoa ja väkeä on liikkunut kiitettävästi seurakunnan tapahtumissa. Tilojen rajallisuuden vuoksi kaikki halukkaat eivät ole aina päässeet mukaan tilaisuuksiin. Tästä on otettu opiksi ja osa tapahtumista järjestetään tulevana vuonna esimerkiksi kahdessa osassa. Surullista on, että asiakkaat ovat lisääntyneet myös diakonian avustustoiminnassa. On tullut paljon lisää avuntarvitsijoita. Siinä rinnalla kulkee myös se todellisuus, että samaan tahtiin auttajien määräkin on kasvanut. Me olemme yhteisvastuullista porukkaa.

Miltä sitten näyttää, kun katsotaan tuulilasin läpi tulevaan? Onko edessä oleva tie suora vai mutkainen, mäkinen vai tasainen? Onko tie kunnossa vai onko se kuoppainen? Sitä emme varmasti näe. Ehkä onkin vielä lumisadetta (toivottavasti saamme valkoisen joulun!!!) näkökentän edessä. Kaikkien työtovereiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten puolesta toivon kovasti, että sateen takaa paljastuu helppo maasto. Että ensi vuonna saisimme huokaista ja asettua aloilleen. Että uusien luottamushenkilöiden olisi helpompi aloittaa valtuustokausi kaiken ollessa mallillaan. Olisimme sen ansainneet.

Mutta ensin on joulu, Vapahtajamme syntymäjuhla. Voi riemua! Toivon, että joulu olisi kaikille hyvä.

 

Anu Heiskanen, tiedottaja