25 heinä

Seurakuntalaisa

Ensimmäinen työpäivä loman jälkeen. En nukkunut kunnolla viime yönä, ajatukset pyörivät mielessä, miten tuo ja miten tuo…

Aamupäivän aikana moni asia on ehtinyt löytää paikkansa. Monta puhelinsoittoa, tapaamisia sovittu, suunnittelua aloitettu. Elämä jäsentyy vähitellen, löytää rytminsä, aika saa loman jälkeen selkeät rajansa.

Ensimmäisen työpäivän aamupäivän aikana olen ehtinyt tavata muutaman seurakuntalaisenkin – en pelkästään puhelinta, tietokoneen ruutua ja työkavereita neuvotteluissa. Tavannut Kulmakiven vapaaehtoisen, joka oli paistamassa kakkua viikon päästä aukeavan Kahvila-puodin tarpeisiin, tavannut joukon isosia valmistautumassa ottamaan vastaan nuoria heidän alkamassa olevaan rippikouluunsa. Tapaamaan en ehtinyt, mutta sain kuulla, että sinne rippikouluun on tulossa myös kaksi muuta seurakuntalaista käyttämään aikaansa ja osaamistaan huolehtiakseen nuorten ruokajutuista.

Ihanana, kun on seurakuntalaisia! Ihanaa, kun on ihmisiä, jotka omalla paikallaan tekevät työtä, palvelevat, huolehtivat asioista, laittavat itsensä käyttöön! Seurakuntalaiset omilla paikoillaan pitävät liikkeellä meidän yhteistä, rakasta seurakuntaamme. Pappeja on lomalla, jää lomalle ja palaa lomilta, ei seurakunta meidän varassamme pysy pystyssä, vaikka on minulla silti tervetullut ja tarpeellinen olo tänään ollut tässä työpöytäni äärellä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *