19 huhti

Hyvä tästä tuli

Kun kirjoitan tätä, seurakunnan toimistotalon käytäviltä kuuluu kolinaa ja akkuporakoneen surinaa. Viimeisiä työpöytiä asennetaan paikoilleen. Vielä täällä on moni asia kesken, mutta asiakkaita pystytään ottamaan vastaan ja kaikki muuttaneet pääsevät tästä alkaen työskentelemään omalla paikallaan.

Kunnioituksella olen seurannut kiinteistöpuolen henkilökunnan työtä, kun toimistotalo on asettunut paikoilleen, toiminnot saatu toimimaan ja kalustukset kuntoon. On siinä ollut monta asiaa mietittävänä; kuinka ihmiset löytävät paikalle, miten posti jaetaan, missä on toimistotarvikkeet, mikä huonekalu mahtuu mihinkin. Ihan lukematon määrä asioita. Samaan aikaan kaikki muut työt.

Niin vain tämä valmistui, ja hyvä tuli. Näillä sijoilla ollaan ainakin kolmisen vuotta. Sitä lyhyemmän ajan, miten nopeammin päätöksiä syntyy. Istuva valtuusto ehtii päättää seurakuntakeskuksen tulevaisuudesta, mutta seuraavalle valtuustolle jää päätettäväksi monta kiinteistöihin liittyvää asiaa; samantapaisia asioita kuin toimistotaloa toimintakuntoon laitettaessa.

Tamperelainen kirjoitti kiinteistötilanteestamme jutun. Sen voi lukea klikkaamalla tätä.

Kiitollisin mielin
Anu Heiskanen, tiedottaja

10 huhti

Seurakuntapäättäjä on yllättävän monessa mukana

Seurakunta vaikuttaa ihmisten elämään. Lasten, perheiden, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten kanssa eli koko elämänkaaren ajan on paljon toimintaa. Yksi tärkeä tehtävä on auttaminen – seurakunta auttaa erilaisissa elämän vaikeuksissa, esimerkiksi ihmissuhde- tai talousongelmissa. Kirkko ja seurakunta ovat osa yhteiskunnan turvaverkkoa, siksi myös seurakunnan päätöksentekijöillä on väliä koko paikkakunnan hyvinvoinnin kannalta.

Seurakunnan toiminnallista työtä tekevät papit, kanttorit, diakoniatyöntekijät, lähetys- aikuistyönohjaaja, nuorisotyönohjaajat ja lastenohjaajat, myös vapaaehtoiset ovat monessa mukana. Hautaustoimi huolehtii hautausmaista. Toimintaa tukee tukipalvelut; kirkkoherranvirasto, taloustoimisto, kiinteistöosasto, ravintopalvelut ja viestintä.

Toiminnasta ja rahojen käytöstä päättävät seurakuntien luottamushenkilöt, kirkkovaltuuston jäsenet. Marraskuussa valitaan uudet päätöksentekijät seurakuntiin seuraavalle nelivuotiskaudelle. Seurakuntapäättäjien keski-ikä on melko korkea, ja valtakunnallinen näiden vaalien yksi tavoite onkin saada mukaan päättäjiksi myös nuorempia sukupolvia. On kaikkien seurakuntalaisten etu, että päättäjäjoukko heijastaa koko seurakunnan jäsenistöä. Näin eri ryhmien ja erilaisten seurakuntalaisten näkemykset ja tarpeet tulevat paremmin esille päätöksenteossa.

Seurakuntapäättäjänä toimiminen muistuttaa paljolti kuntapäättäjän tehtävää: keskitytään kokouksiin, joita on noin 1–2 kuukaudessa. Tehtävä ei siis välttämättä vie kovin paljon aikaa, mutta se antaa mahdollisuuden tutustua ja vaikuttaa kirkon monipuoliseen työhön. Päättäjän tehtävänä on perehtyä päätösesityksiin, tuoda omia näkemyksiään esille kokouksissa ja tietysti osallistua varsinaiseen päättämiseen. Suurista linjoista keskustellaan yleensä etukäteen. Tukitiimien kautta päättäjä pääsee kiinni käytännön työhön.

Tulevalla nelivuotiskaudella seurakunnassamme on edessä isoja päätöksiä, kun täytyy ratkaista esimerkiksi kiinteistöasioita. Millainen on uusi seurakuntakeskus ja missä se sijaitsee? Tämän päättävät tulevat valtuutetut. Keskeisten työntekijöiden valinnat ovat luottamushenkilölle mahdollisuus vaikuttaa huomattavasti siihen, millaista seurakunnan toiminta on tulevaisuudessa.

Seurakuntapäättäjät ovat omalta osaltaan vaikuttamassa koko kirkon suuntaan, sillä he osallistuvat kirkolliskokousedustajien valintaan. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, jossa päätetään muun muassa kirkon opillisista kysymyksistä.

16 maalis

Näillä näppäimillä

Aikataulu on selvinnyt. Muutto on totta pian.
Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto muuttavat valmistuneisiin väistötiloihin viikolla 12. Seurakunnan toimistotaloon muuttaa myös kirkkoherra, talousjohtaja, henkilöstöpäällikkö, ylivahtimestari, hallintosihteeri, projektityöntekijä, tiedottaja ja varhaiskasvatuksen vs. työalajohtaja ja vs. ohjaaja. Talossa on suntio-vahtimestareiden ja kiinteistönhoitajien työtila ja lastenohjaajien työhuone sekä työskentely- ja kokoontumistiloja myös muulle henkilökunnalle.
Muuton vuoksi kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto ovat suljettuina tiistaina 20.3. ja keskiviikkona 21.3. Torstaista 22.3. alkaen palvellaan normaalisti. Kirkkoherranviraston uudet aukioloajat 3.4. alkaen: ma klo 9–17, ti klo 9–15, ke–pe klo 9–13.
Tervetuloa asioimaan Seurakunnan toimistotaloon 22.3. alkaen. Kuvassa oleva kyltti sijoitetaan opastamaan paikalle:

Seuraavana päivänä ilmestyy seurakunnan kevätesite. Se jaetaan paikallislehden peittojakelun mukana kaikkiin talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa tai joihin on Nokian Uutiset tilattu. Esitteessä on kootusti seurakunnan pääsiäisajan ja kevään tapahtumat.
Kaikesta toiminnasta tietoa saa kätevästi seurakunnan nettisivuilta: http://www.nokianseurakunta.fi/.
Seurakunta on myös läsnä sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/nokianseurakunta, www.instagram.com/nokianseurakunta ja www.twitter.com/Nokian_SRK.

Anu Heiskanen, tiedottaja

06 maalis

Juhlapäivä

Tänään on kulunut 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Tuolloin pappisvihkimyksen sai kaikkiaan 94 naista. Monin paikoin on vietetty juhlia, ja se on hyvä, juhlaan on aihetta. Itse ajattelen, että tämä juhlimisen aihe toteutuu myös ja vahvasti arkena, arjen työssä.

Nokian seurakunnassa työskentelee tällä hetkellä kymmenen pappia, heistä kuusi on naisia. Osalla on tänään vapaapäivä, toiset ovat erilaisissa työtehtävissä. Ollaan mukana kerhoissa ja piireissä, vieraillaan laitoksissa, tehdään kirjallisia töitä ja suunnitellaan tulevia rippikouluja ja muuta toimintaa. Viikonloppuisin kaikki papit tekevät toimituksia; kastavat, vihkivät, hautaavat ja toimittavat messuja. Papin työ on monipuolista ja monella tavalla he ovat, saavat olla, mukana ihmisten iloissa, suruissa ja siinä arjessa.

Juhlan rinnalla, kaikkien piispojen ollessa miehiä, kulkee ajatus, jonka Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen on muotoillut (Kirkonkello 10.11.2015) näin: ”Katseet kääntyvät väistämättä kirkkoon työnantajana: Miten sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuminen kaikissa tehtävissä on otettu huomioon kirkossa? Kannustetaanko naisia hakeutumaan johtotehtäviin ja annetaanko heille vaalisijoja? Voisiko hyvä tyyppi olla kirkossa pojan lisäksi myös tyttö?”

Onnea, ja voimia, matkaa on vielä taittamatta.

Anu Heiskanen, tiedottaja

16 helmi

Kehitys kehittyy

Pari vuotta sitten osallistuin Viestintäpäiville. Laivaseminaarissa oli pikainen mahdollisuus poiketa Tukholmassa. Kollegat olivat ottaneet edelliseltä reissulta jääneet kruunut mukaansa ajatuksena käyttää ne paikallisessa marketissa. Kauppareissulta palasi hämmentyneitä naisia. Ostoksia ei voinut lainkaan maksaa käteisellä, ainoastaan kortilla. Siinä sitten ihmeteltiin, että tähänkö maailma on menossa.

On se, eikä ainoastaan siihen. Esimerkiksi USA:ssa on hiljattain avattu supermarket, jossa ei ole enää muuta ostosten maksuvaihtoehtoa kuin puhelinsovellus. Tulevaisuuden näky on, että kotoa lähtiessään ihminen ottaa mukaansa vain älypuhelimen ja sen kautta hoidetaan maksut, katsotaan kalenterista menot ja tv-ohjelmat, lukitaan auki jäänyt auton ovi, lämmitetään sauna, seurataan kameralla, miten lemmikki pärjää yksin kotona. Nämä kaikki ovat mahdollisia jo nyt!

Käteisen rahan saatavuus vaikeutuu koko ajan. Moni sanoo, että kuukausiin ei ole lompakossa ollut ollenkaan käteistä. Monesti myös jumalanpalvelukseen osallistuva henkilö haluaisi antaa kolehtia, mutta hänellä ei olekaan käteistä mukanaan tai hänellä ei ole käteisenä sopivaa summaa kolehtiin laitettavaksi.

Nokian seurakunnan pääkirkon jumalanpalveluksessa sunnuntaina 4.3.2018 kokeillaan kolehdin maksamista Siirto-mobiilisovelluksella. Jumalanpalvelukseen osallistujat saavat kirkkoon tullessaan ohjeen mobiilimaksun suorittamiseen. Kolehdin voi tietenkin edelleen antaa myös käteisellä.

Maksun voi suorittaa tilaisuuden aikana tai välittömästi sen jälkeen. Kolehti suoritetaan koskien vain tätä jumalanpalvelusta eikä sovelluksen kautta voi antaa muita lahjoituksia. Mikäli haluaa antaa muita lahjoituksia, tulee ottaa yhteyttä seurakunnan taloustoimistoon.

Nokian seurakunta on mukana pilottihankkeessa, jossa testataan kolehtien maksamista mobiilisti. Kokeiluvaiheessa kolehdin voi antaa, jos maksajalla on puhelimessaan android- tai iOS-käyttöjärjestelmä ja pankkina Nordea, Osuuspankki tai S-pankki.

Puhelinmaksamisen suosio kasvaa Suomessakin sitä mukaa kun älypuhelinten käyttö lisääntyy ja mobiilimaksamisen tekniikka kehittyy. Nokian seurakunta kerää pilottivaiheessa kokemuksia kolehdin mobiilimaksamisesta ja päätökset mobiilimaksamisen laajentamisesta tehdään saatujen kokemusten perusteella.

Vietetäänköhän joskus Viestintäpäivät virtuaalimaailmassa?
Anu Heiskanen, tiedottaja

06 helmi

Valoa parakin ikkunassa

Hautausmaan parkkipaikalta Valkamankadulta ovat kaivinkoneet ja nosturit poistuneet. Paketissa olleet jättiläislegopalikat on aseteltu paikoilleen, ja väistötila, seurakunnan toimistotalo, on saanut muotonsa. L:n mallinen parakkitalo otetaan käyttöön keväällä. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja väliaikaisväistötiloissa työskennelleet saavat pysyvät tilat väistötarpeen ajaksi.

Seurakunnassa on aloitettu valmistelut muutosta johtuvaan tiedottamiseen. Osoitetietojen päivitys joka paikkaan ja asiasta yleisesti tiedottaminen ovat agendalla nyt. Uskon, että palveluja tarvitsevat ihmiset tulevat löytämään toimistotalon kirkon, Kanttorilan, hautausmaan huoltorakennuksen ja Pappilan välittömästä läheisyydestä.

Olen useasti katsellut parakkirakennelmia jotenkin säälien heitä, jotka joutuvat työskentelemään, opiskelemaan tai asumaan moisissa. Nykyisin tullessani töihin hautausmaan huoltorakennuksen taukotilan takanurkkaan, hiljennän ihanien parakkien kohdalla. Kohta, kohta sinne päästään. Sisällä on valot. Onkohan oma huoneeni tuossa kohtaa?

Anu Heiskanen, tiedottaja

26 tammi

Rakkautta Pappilassa

Pappilan joulu -tapahtumasarjan työryhmä kokoontui eilen palautepalaveriin. Käytiin läpi tapahtuman päivät adventti kerrallaan; mikä onnistui, mikä ei, mitä palautetta seurakuntalaiset antoivat, kuinka taas saatiin valtavat määrät lahjoituksia nokialaisille vähävaraisille (KIITOS), joulun henki oli läsnä ja laulut raikuivat. Kyseltiinpä vielä, että riittikö puuro.

Ja ai hyvän tähden sentään! Kuulkaa, oikeasti näin voi käydä.

Ensimmäisenä adventtina väkeä tuli enemmän kuin puuroa riitti. Lastenohjaaja Taina Tuominen kaapi kattilan pohjalta vielä yhden annoksen ja laittoi siihen kaksi lusikkaa, koska syömään ryhtyi pariskunta.

Taina katseli sivusta, miten somasti ja ehkä jopa hartaasti nämä kaksi nauttivat yhteistä puuroannostaan. Eikä hän voinut olla sanomatta pariskunnalle:
– Voi miten ihanan näköistä, aivan kuin söisitte hääkakkua!

Eipä Taina arvannut, mitä seuraavaksi kuulisi pariskunnan kertovan.
– Niin, tämä on meille todella suuri päivä. Tasan vuosi sitten Pappilan joulussa tapasimme ja siitä alkaen olemme olleet yhdessä.

Pariskunta ja Taina jatkoivat lämminhenkistä ja humoristista keskusteluaan elämän ihmeistä. Ja niitä jään minäkin miettimään. Ei koskaan tiedä, mitä hyvää voi tapahtua.

Yhden hyvän tietää, Pappilan joulu järjestetään tänäkin vuonna.
Rakkauden roihusta voi lukea lisää kirkon parisuhdeblogista.

Anu Heiskanen, tiedottaja

22 tammi

Rukouspäivänä vapaudesta

Pidin aiheesta hartauden torstaina 18.1.2018 Pappilan nuortenillassa. Tekstinä oli Johanneksen evankeliumin kohta, joka tämän vuoden rukouspäivälle on määrätty.

Jeesus juttelee kansanjoukon kanssa ja kertoo, mitä todellinen vapaus tarkoittaa ja kuka sen voi antaa. Juutalaisia Jeesuksen ajattelutapa kiukuttaa ja he julistavat ponnekkaasti, etteivät ole ollenkaan mitään orjia vaan Abrahamin jälkeläisiä. Näin he unohtavat ainakin kaksi asiaa, nimittäin:
1) …Israelin kansan historian Egyptin orjuudessa (esim. 2 Moos. 1: 1–22) sekä
2) …sen ajatuksen, että juutalainen näkemys pelastumisesta on aika haastava: pelastuksen voi ansaita vain noudattamalla täydellisesti Jumalan tahtoa (joka on ilmaistu yksinkertaisimmillaan esim. kymmenessä käskyssä).

Jeesus muistuttaa vielä kolmannestakin asiasta, eli siitä, että ihmisen elämässä tekee työtään synti, joka orjuuttaa ihmistä: hän ei tee sitä hyvää mitä haluaisi tehdä vaan sitä pahaa mitä ei halua tehdä (Room 7: 17–25).

Oma ajatukseni oli tekstin pohjalta tehdä muutama kysymys:
1) Mitkä ovat niitä asioita meidän elämässämme vuonna 2018, jotka orjuuttavat meitä?
2) Miten meille voisi avautua / tulla selkeämmäksi se, että Jeesus voi antaa vapauden näistä orjuuttavista asioista?

Kysymykseen 2: Kristityn ei tarvitse olla orja, koska Jeesus on hänet lunastanut vapaaksi. Jumala rakastaa häntä ehdoitta, eikä hänen tarvitse kerätä Jumalan edessä pisteitä. Tämä ihmeellinen armo vapauttaa hänet palvelemaan toisia, ei siksi että hänen olisi pakko tehdä niin vaan siksi, että Jumala itse Pyhän Henkensä kautta synnyttää hänessä tahdon ja halun palvella toisia.

Kysymykseen 1: Synnin seurausta on, että ainakin seuraavat asiat orjuuttavat meitä: raha (onko nyt varmaan tarpeeksi), valta (haluun määräillä kaikkia), omistaminen, ulkonäköpaineet, menestyspaineet, kaverien suosio. Nämä kaikki yrittävät kammeta kristittyä pois siitä levollisesta luottamuksesta, että hän kelpaa ihan sellaisenaan eikä hänen tarvitse suorittamalla ostaa keneltäkään mitään.

Tää on me vastaan maailma, joka myy meille roskaa kultana! -laulaa kls.-bändi, ja on pahuksen oikeassa. Mut me ollaan jo irti, irti nimessä, veressä! ”Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita”, sanoo Jeesus tuolla tekstinkohdassa.

Voit rukoilla hollantilaisen Huub Oosterhuisin (eli Huub-sedän, niin kuin omat riparilaiseni hänet tuntevat) sanoin:

Jumala, me emme voi odottaa
itseltämme mitään,
mutta kaikkea sinulta:
me elämme kokonaan
sinun laupeutesi varassa.
Anna sen vaikuttaa meissä,
älä säästele
laupeutesi
ja oman elämäsi voimaa:
Poikaasi Jeesusta Kristusta,
armoa ja totuutta
joka on suurempi kuin ymmärrämme,
nyt ja aina,
niin kauan kun elämme.
Aamen

Mikko Lehtovaara, nuorisotyönohjaaja

16 tammi

Auki vai kiinni?

 

Vanha totuus kuuluu: ”Viestintä epäonnistuu aina.” Tee niin tai näin, aina se on jollekin väärinpäin. Joko vahingossa tai tahallaan viesti luetaan väärin tai ainakin toisin kuin oli tarkoitettu. Rivien välistä pomppii asioita, joita sinne ei ole kirjoitettu. Mukaan lisätään omia olettamuksia. Olennainen sivuutetaan. Viestin kirjoittaja valitsee väärät sanat tai kanavat.
Tätä mietin, kun lataan somesivuille ilmoituksia seurakunnan uudesta toiminnasta, Majataloilloista. Tai niin kuin työryhmä on nimennyt: Ovi on auki kaikille -majataloilta. Siinä ei ole mitään väärää, jos ei halua lukea sitä niin. Sain nimittäin jo palautetta, että onko kirkon ovi sitten joskus suljettu joilta kuilta, kun NYT se on auki kaikille.
Ei ole. Ei. Sellaisesta ei ole ollenkaan kysymys. On haluttu ilmaista, että tähänKIN iltaan voi osallistua kuka vaan.
Ja millainen ilta onkaan tulossa 21.1.2018 Nokian kirkossa klo 18. Paikalla on yhteisöllisten Majataloiltojen konseptin luoja, gospelmuusikko Pekka Simojoki sekä Sarastus-kuoro ja Majatalobändi. Saa laulaa, kuulla sanaa, tavata tuttuja, nauttia pienestä tarjoilusta, mennä rukoiltavaksi tai olla menemättä. On lupa viihtyä. Yli 3-vuotiaille on Lasten majatalo Kanttorilassa.
Ovi on auki. Kaikille. Tule.

 

Anu Heiskanen, tiedottaja

09 tammi

#rauha

Kirkon kasvatuksen teema vuosille 2018–2019 on #rauha. Rauha-teemavuodet starttaavat kirkon kasvatuksen ammattilaiset yhteen kokoavilla Kirkon kasvatuksen päivillä 9.–11.1.2018 Jyväskylän Paviljongissa. Siis parasta aikaa tätä kirjoittaessani Nokian seurakunnastakin osa kasvatuksen ammattilaisista varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön sektorilta kirjautuvat neuvottelupäiville sisään.

Rauha on tärkeä aihe ja se yhdistää ja koskettaa kaikenikäisiä seurakuntalaisia. Rauha on myös rikas ja monipuolinen teema. Kirkon kasvatuksessa teemavuosien aikana käsitellään mm. koulurauhaa, somerauhaa, kotirauhaa ja rauhaa lähellä ja kaukana sekä vihapuhetta ja kunnioittavaa keskustelua. Asioita, joita sopisi käsitellä kaikessa toiminnassa.

Seurakunnassamme edellinen vuosi oli rauhaton. Alkaneena vuonna on luvassa edelleen muutoksia, mutta toivon, että kaikki sujuu rauhaisasti.

Ihanaa on, että seurakuntalaiset ovat kaikesta säätämisestä huolimatta löytäneet mukaan toimintoihin. Muutkin tilastot näyttävät plussaa, mutta jo pelkästään joulunajan tapahtumiin osallistui 11 000 seurakuntalaista. Yksitoistatuhatta!!! Se on paljon se. Kiitos ihmiset!

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö”, sanoo Jeesus Kristus.

Toivottavasti Jyväskylässä on yhtä kaunis päivä kuin Nokialla tänään. Aurinko on paistanut koko päivän, viimeiset säteet näkyvät vielä työhuoneen ikkunasta.

Anu Heiskanen, tiedottaja

Kirkollisesta rauhantyöstä löytyy tietoa esimerkiksi Changemaker ja Rauhamaassa -sivustoilta.