Olin kirkossa kun Ukrainan sota oli ollut käynnissä neljättä päivää. Kirkon suojelevat seinät ja rukoukset yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa lievittivät järkytystäni ja ahdistustani. Vaikuttavaa oli, että monen muunkin askeleet olivat johtaneet kirkonmäelle.

Olin kirkossa kun Timo-papin johdolla toteutettiin Ukrainan tukikonsertti. Kirkko täyttyi eikä ohjelma pettänyt odotuksia. Ajatukset siirtyivät ukrainalaisten kärsimyksiin Minna-kanttorin aloittaessa konsertin Ukrainan kansallislaululla. Kuorojen ja Tomi-tangokuninkaallisen esitykset koskettivat ja yhteislaulussa oli voimaa.

Olin kirkossa kun kolme lapsikuorolaista Maarit-kanttorin äidillisessä ohjauksessa elävöitti messua. Lasten kirkkaat äänet ja esiintymisen ilo virkistivät mielen.

Olin kirkossa kirkkovaltuuston kokouksessa, joka oli Lauri Salmisen viimeinen kirkkoherran tehtävässä. Kohtaamiset kirkossa Laurin kanssa kuitenkin jatkuvat, kun hän kappalaisen tehtävässä astuu alttarille ja saarnastuoliin.

Olin kirkossa kun seurakunnan uudet työntekijät siunattiin tehtäviinsä. Tähän joukkoon kuului myös toistaiseksi kirkkoherran tehtävää hoitava Mikko Sulander, jonka saarnaa kuuntelemaan oli saapunut runsaslukuisesti seurakuntalaisia.

Olin kirkossa kun kastepuuhun kiinnitettiin lintuja ja kirkonpenkit täyttyivät rippikoululaisista. Seurakunnalla on tulevaisuus!

Pääsiäinen lähestyy ja kirkon ovet ovat auki seurakuntalaisille. Tule kokemaan sanan ja musiikin voima!

Rauhallista pääsiäisen aikaa!

Tuija Kiiskinen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ei ole aprillipäivä eikä mikään, jos kirkkoherra ei vaihdu 1.4. Onneksi sekä väistyvä että uusi kirkkoherra ovat huumorimiehiä ja ymmärtävät tämän vitsiksi, ettei minulle käy kuin Oscar-gaalan juontajalle, joka sai (huonon) vitsin kerrottuaan litsarin naamalleen.

Mutta niin, Nokian seurakunnassa ollaan uuden edessä muutenkin kuin kirkkoherran vaihdoksen takia. Seurakuntaan haetaan toistakin johtajaa, talousjohtajaa. Luulisi houkuttelevan hakijoita, kun tilinpäätös viime vuodelta on reilusti plussan puolella.

Tuota tulosta ja tulevia vuosia toki ”varjostaa” kiinteistöhanke, uusi seurakuntatalo Yrittäjäkadulle. Talous on hyvässä jamassa, mutta ei niin, että ilman lainaa selvittäisiin uuden rakentamisesta. Mutta mikä mahdollisuus päästä vaikuttamaan rakentamiseen, päästä vaikuttamaan Nokian uudistuvaan kaupunkikuvaan.

Korona on hellittänyt otettaan niin, että toiminta on saanut luvan pyöriä normaalisti terveysturvallisuus huomioiden. Ja ihmiset haluavat osallistua. Nokian kirkossa järjestettyyn hyväntekeväisyyskonserttiin Ukrainan hyväksi osallistui kirkon täydellinen väkeä. Tilaisuutta juontanut pastori Timo Uotila unelmoi, että tästä voisi tulla uusi tapa, että kirkko olisi joka sunnuntai täynnä ja yhteislaulu raikuisi yhtä komeasti.

Loppuvuodesta, marraskuussa, on seurakuntavaalit. Uudet valtuutetut aloittavat uuden vuoden ja toimintakauden. Ehdokasasetteluvaihe on alkanut ja jatkuu aina 15.9. asti. On hyvin aikaa miettiä, olisiko tässä itse kullekin uusi mahdollisuus vaikuttaa seurakunnassa.

Palmusunnuntain alla torstaina 7.4. ilmestyy uusin Valo-lehti. Valon lukijat pääsevät tutustumaan vs. kirkkoherra Mikko Sulanderiin ja kuulevat uudesta tavasta toteuttaa lähimatkailua. Lehti jaetaan Nokian Uutisten peittojakeluna talouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Sen voi lukea myös sähköisesti ja on saatavilla seurakunnan toimipisteistä.

Tätä kirjoittaessa aurinko paistaa kirkkaasti. Uusi päivä, uudet kujeet.

Anu Heiskanen, tiedottaja, joka tykkää uusista asioista

Lopeta tämä sota. Kärsimys. Ahdistus.
Kuule meitä. Anna rauha maailmaan.

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa hätäapua Ukrainaan. Hätäapu tarkoittaa esimerkiksi ruoka-apua, lämmikkeitä, hygienia- ja muita perustarvikkeita.

Kirkon Ulkomaanavun saamista lahjoitusvaroista 89 % on hätäapua ja 11 % käytetään välttämättömiin tukitoimintoihin.

Antamasi apu menee perille!

Voit auttaa ukrainalaisia rukoilemalla rauhan puolesta ja taloudellisesti:
– Tekstiviesti: Lähetä tekstiviesti APU20 numeroon 16499 (20 €)
– Tilisiirto: Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viesti Ukraina
– Verkkolahjoitus: https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ukrainan-sota/

Kiitos!

Älä varasta, kuuluu seitsemäs käsky. Kun luen keskustelua päivän uutisten taustalla, minusta tuntuu kovasti, että minulta yritetään varastaa.

Oikeudessa käydään hurjaa näytelmää Päivi Räsäsen lausunnoista koskien homoseksuaaleja. Sen myötä minulta yritetään varastaa `raamatullisuus´ väittämällä, että konservatiivikristityt ovat raamatullisia ja eri mieltä olevat siten tietenkin epäraamatullisia.

Älä varasta!

Minusta on täysin selvää, että konservatiivit lukevat Raamattua oman mielensä mukaan löytäen sieltä omia arvojaan tukevia ajatuksia ja unohtaen valtavan määrän materiaalia, joka viittaa aivan eri suuntaan. Minä teen toki aivan samoin – minäkin löydän Raamatusta helpoimmin ajatuksia, jotka tukevat minun näkemyksiäni ja jätän vähemmälle huomiolle kohdat, jotka eivät niihin mahdu. Erona on kai se, että minä tunnustan ja tunnistan sen. On yhtä raamatullista tai yhtä epäraamatullista vaatia Mooseksen lain mukaisten ruokasäädösten noudattamista (Jeesushan sanoi itse, että laista ei katoa pieninkään piirto) tai väittää, että maapallo on pannukakku, kuin sanoa, että homoseksuaalisuus rikkoo Jumalan tarkoituksia.

Jokainen on epäraamatullinen, jokainen antaa jollekin Raamatun kohdalle enemmän painoa kuin toiselle. Sille ei ole vaihtoehtoja. Jokainen tekee lukiessaan valintoja. Jos Jumala olisi tahtonut antaa meille yksiselitteisen ohjekirjan jokaiseen eettiseen ratkaisuun tai biologiaan tai fysiikkaan tai historiaan, meillä olisi kovin erilainen kirja kuin nyt on. Raamatun voima on siinä, että sen kanssa on pakko työskennellä, oikeasti tutkia, oikeasti pohtia, oikeasti etsiä, oikeasti rukoilla eikä vain toistaa yksittäisiä kohtia pelkällä sisälukutaidolla.

Minä Raamattua lukiessani kuulen kirkkaasti, että Jumala on rakkaus – Jumala ja rakkaus ovat siis sama asia ja siksi mikään rakkaus ei voi olla väärää (kaikki rakkaudeksi kutsumamme ei toki ole oikeasti rakkautta). Niin minä luen Raamatusta, ja kun joku yrittää väittää, että se on epäraamatullista, tämä joku rikkoo seitsemättä käskyä vastaan.

Älä varasta minulta oikeutta kuulla Raamatusta Jumalan ääntä! Älä varasta sitä ääntä ja yritä korvata sitä sellaisella äänellä, jota en kuule!

Timo Uotila, pastori

Tämän valtuustokauden päättävä vuosi on käynnistynyt. Takana on kolme vuotta, joista vain ensimmäistä voi pitää normaalina. Kaksi seuraavaa ovat olleet täynnä yllätyksiä, joihin seurakunnankin on ollut pakko reagoida ja monesti nopeasti. Ohjeita on seurattu tarkasti ja turvattu näin työntekijöiden ja seurakuntalaisten terveys. Pandemia on koetellut kovalla kädellä.

Luottamushenkilökaudellani olen pitänyt yksinkertaista päiväkirjaa. Olen siihen kirjannut kaikki tilaisuudet ja kokoukset, joihin olen osallistunut. Muistin virkistämiseksi olen myös kommentoinut osallistujien määrää ja huomioitani tapahtuneesta.

Ensimmäisenä luottamushenkilövuotenani kirjauksia päiväkirjaan tuli noin kahdeksankymmentä, kahtena seuraavana vuotena sata kumpanakin. Pandemia ei siis laittanut seurakunnan ovia säppiin eikä toiminta loppunut. Uusia tapoja kohdata seurakuntalaisia kehitettiin ja strategioita linjattiin.

Kirkkovaltuuston ja -neuvoston kokouspöytäkirjoja lukiessa saattaa leimata seurakunnan hallinnon byrokraattiseksi. Viranhaltijoiden valmistelemat ja esittelemät asiat tuodaan kokoukseen luottamushenkilöiden päätettäväksi. Asiaan perehtynyt kuitenkin tietää, että kokouksissa saatetaan käydä varsin vilkasta ajatustenvaihtoa ennen päätöksen tekoa. Asioiden valmistelua on voitu pohjustaa erilaisissa kehittämistyöryhmissä, joissa edustettuna ovat sekä seurakunnan työntekijät että luottamushenkilöt.

Päiväkirjani kertoo, että viime vuonna olen saanut olla mukana laatimassa kiinteistöstrategiaa ja viestintästrategiaa. Olen ollut seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilökollegojen kanssa pohtimassa mahdollisia muutoksia seurakunnan strategiaan. Olen ollut rekrytoimassa uusia työtekijöitä seurakuntaan. Olen ollut käynnistämässä isoa kiinteistöhanketta, jonka lopputulemana seurakunnalla muutaman vuoden päästä on uudet toimitilat. Olen ollut kartoittamassa seurakunnan nykyisten tilojen käytettävyyttä. Olen tavannut seurakuntalaisia messussa ja muissa tilaisuuksissa.

Olen kokenut luottamustehtäväni mielenkiintoiseksi ja antoisaksi, mutta myös vaativaksi.

Omasta koulutustaustasta ja työ- ja elämänkokemuksesta on toki hyötyä luottamushenkilölle, mutta paljon on myös opiskeltavaa. Valtuustokauden alussa seurakunta perehdytti uudet luottamushenkilöt monipuolisella koulutuspaketilla. Lisäoppia ja uusia näkemyksiä ovat tuoneet Tampereen hiippakunnan järjestämät seminaarit, joissa myös tapaa muiden seurakuntien luottamushenkilöitä.

Luottamustehtävässä onnistuminen edellyttää kuitenkin ennen kaikkea yhteistyövalmiuksia; ilman jatkuvaa vuoropuhelua seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa ei voi toimia tuloksellisesti seurakunnan parhaaksi.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategian mukaisesti ovet ovat nyt auki myös seurakunnan luottamustehtäviin. Tartu tilaisuuteen ja ryhdy ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin 2022!

Tuija Kiiskinen
kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Otsikon sanat tulevat näkymään alkaneena vuonna seurakunnassa ja koko kirkossa. Nimittäin, kun aluevaaleista on selvitty, marraskuussa on seurakuntavaalit. Seurakuntaan valitaan uudet luottamushenkilöt. Ehdokasasettelu alkaa keväällä ja päättyy 15.9.2022. Ennakkoäänestys on 8.–12.11.2022 ja vaalipäivä 20.11.2022.

Uskottu – toivottu – rakastettu -kampanja viestii Kirkon Ovet auki -strategian mukaisesti, että aivan kaikki ovat tervetulleita ehdokkaiksi ja aivan kaikkia kutsutaan äänestämään. Seurakunta on kaikkien seurakunta! Jäseniä ovat yhtälailla ja samoilla oikeuksilla aktiivisesti toimintaan osallistuvat kuin sitä jäsenyydellään tukevat. Usko, toivo ja rakkaus kannattelevat meitä kaikkia.

Nokialla tulevalla valtuustokaudella otetaan käyttöön päivitetty seurakunnan strategia ja uudet toimitilat (missä ja millaiset, se selvinnee vuoden kuluessa). Muun muassa näihin asioihin tulevat luottamushenkilöt ottavat kantaa. WHO lupailee jo julkisesti, että meitä kiusaava pandemia saadaan tainnutetuksi tämän vuoden aikana, joten toivoa on, että uuden valtuustokauden alussa toimintakin saadaan täysmääräisesti käyntiin.

Taisin jo edellisvaaleissa neljä vuotta sitten toivoa, että Nokian seurakunta rikkoisi äänestysprosenttiennätyksen. Lähellekään niin ei käynyt, jäimme alle keskiverron. Mutta jospa tällä kertaa toiveeni toteutuisi.

Asetu ehdolle, houkuttele kaverikin mukaan ja sitten marraskuussa lisäämme Uskottu – toivottu – rakastettu -kolmikon perään: äänestetty!

Anu Heiskanen, tiedottaja ja vaali-intoilija

Aamu alkaa lähettämällä kuittaus paikallislehteen. Valo-liitteen vedoksessa kaikki ok, painoon vain. Hieman huimaa, sillä päivä jatkuu hiippakunnallisella Teamsilla, jossa kuultavana on Taysin infektiolääkäri Janne Laine. Jotain osviittaa jo, mihin suuntaan joulu koronan takia on menossa, mutta myös paljon epätietoisuutta miten rajoitukset tai koronapassin käyttöönotto koskettaa seurakuntia.

Tämä on jo ties kuinka monennes kerta, kun painoaikataulut ja koronamuutokset kulkevat lähekkäin toisistaan välittämättä. Mitään varmaa ei vielä voida sanoa, ei suuntaan eikä toiseen. Vasta ensi viikolla olemme sen suhteen viisaampia. Jää nähtäväksi mitä tilaisuuksia voidaan toteuttaa tai miten ne voidaan toteuttaa. Tuleeko koronapassi käyttöön joissain tapauksissa vai ei? Ei tiedetä, ja silti lehti on lähetettävä painoon, aikatauluja siellä ei voi venyttää.

Joulu tulee joka tapauksessa, ja jouluinen Valo-lehti ilmestyy torstaina 25.11.2021. Se jaetaan paikallislehden liitteenä kaikkiin nokialaistalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Julkaisupäivänä se on myös luettavissa sähköisesti. Seuraavana sunnuntaina on jo ensimmäinen adventti. Tuntuu käsittämättömältä, niin hurjaa vauhtia ainakin minun syksyni on kulunut. Lehdessä on kaikki seurakunnan suunnittelemat joulun ajan tapahtumat, jumalanpalvelukset ja Kauneimmat Joululaulut. Ne ja kaikki ajankohtainen tieto löytyvät jo nyt seurakunnan verkkosivustolta ja Visit Nokian sivuilta.

Kädet ristiin ja katse ylös, että tavalla tai toisella suunnitellut tilaisuudet niin seurakunnassa kuin muillakin toimijoilla saisivat onnistua.

Kuvan Veikko-nukke on mukana Valossa.

Anu Heiskanen, tiedottaja, joka toivottaa siunattua alkavan adventin aikaa

Ruoka-avun mukana jaettava diakonian kassikirje marraskuu 2021

Pieni poika oli vanhempiensa mielestä melko hankala tapaus. Samaa mieltä olivat opettajat ja monet muut aikuiset. Kavereitakaan pojalla ei juuri ollut. Poika saattoi varastaa toisten tavaroita, ja kun tuli erimielisyyksiä, hän saattoi lyödä ja töniä. Tilanne alkoi olla kaikkien kannalta raskas. Vanhemmat eivät olisi halunneet kuulla enää yhtään huonoa uutista.

Pojan kanssa oli keskusteltu jo monta kertaa. Poika oli luvannut muuttua, mutta aina pienen hetken jälkeen hän taas unohti hyvät tavat ja muut ihmiset. Poika vietti paljon aikaa yksin, ja se alkoi vaivata sekä poikaa että vanhempia.

Silloin isä keksi. Hän antoi pojalle vasaran ja nauloja ja ohjeisti: Lyö kotitalon puuaitaan aina naula, kun huomaat tehneesi väärin toisia ihmisiä kohtaan.

Poika lupasi yrittää tehdä näin. Ensimmäisenä päivänä poika joutui lyömään aitaan viisi naulaa, mutta seuraavana päivänä niitä piti lyödä jo yhdeksän. Sitten tuli parempia päiviä ja taas muutama huonompi. Poika yritti nyt ensi kertaa selvästi tehdä muutoksen.

Eräänä päivänä poika tuli isänsä luokse ja sanoi, että nyt oli mennyt koko päivä niin, ettei hän ollut pahoittanut kenenkään mieltä, eikä kukaan ollut joutunut moittimaan häntä. Silloin isä antoi uuden tehtävän: Nyt kun menee näin hyvin, ota joka päivä, kun sinun ei tarvitse lyödä yhtään uutta naulaa, yksi naula irti.

Kului melkein kokonainen vuosi, kunnes poika viimein tuli sanomaan isälle, että kaikki naulat oli nyt irrotettu. Yhdessä he menivät katsomaan aitaa. Poika totesi harmissaan, että oli pilannut aidan. Se oli täynnä reikiä. Silloin isä sanoi, että pääasia oli, että poika oli pystynyt muuttumaan.

– Jälkiä ilkeydestä jää kuitenkin aina, isä sanoi ja jatkoi: On olemassa yhdet toisetkin naulanreiät. Ne sovittavat vielä isompia ilkeyksiä ja oikeaa pahuutta. Jeesukseen jäi ihmisten pahuuden tähden naulanreiät, kun hänet naulittiin ristille.

Poika mietti tätä hetken hiljaa ja ehdotti sitten isälle, voisivatko he yhdessä kunnostaa aidan.

Tarina kirjasta: Hengellisen tarinan helmiä (Heli Pruuki ja Markku Ojala)

Rukous

Rakas taivaallinen Isä. Sinä tunnet ja tiedät meistä jokaisen ja silti rakastat, kiitos siitä. Kiitos, että kuljet kanssamme, nostat, kannat ja talutat silloin kun emme itse jaksa tai pysty. Anna vahva luottamus siihen, että mitä tapahtuukin, niin kaikki tapahtuu sinun valvovien, armollisten silmiesi alla. Siunaa meidät jokainen, siunaa kaikki rakkaat ja läheiset ihmiset. Ohjaa sinä meitä olemaan parempia ihmisiä toinen toisillemme. Herätä ja vahvista sinä uskoamme ja anna sen kantaa päiviemme loppuun asti. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Amen.

Siunauksin marraskuuhusi, Marjut ”Maiju” Kuusijoensuu-Prusi

Istuin Urhatun alakerran kokoustilassa. Edessäni olevasta ikkunasta aukesi syksyinen, värikäs näkymä Pyhäjärvelle. Katseeni ei maisemaa tavoittanut, tuijotin tyhjyyteen. Pyörittelin kynää kädessäni ja ajatukseni kiersivät kehää. Tässäkin kokouksessa oli haastavia asioita pohdittavana, mutta onneksi meitä oli useampi henkilö ratkaisuja hakemassa.

Yhtäkkiä ikkunan takana alkoi tapahtua. Urhatun hiekkalaatikolle pelmahti kurahousuisia lapsia lapioineen ja palloineen. Kohta tulivat äidit työntäen rattaita ja vaihtaen hymyillen kuulumisia keskenään.

Tulevaisuus – siinähän se on suoraan edessäni. Lukkiutuneet ajatukset lähtivät liikkeelle.

Seurakunnan luottamushenkilönä päätän tulevaisuuden asioista. Ensi vuoden talousarvio on kirkkovaltuuston käsittelyssä marraskuussa. Toimintasuunnitelmat on rakennettu uudelle normaalille: entistä hyvää kehittäen ja poikkeusajasta oppia ottaen.

Syksyn aikana päivitetään seurakunnan strategia. Seurakuntalaisuudella on merkitystä  -visio toiminee jatkossakin ja kohtaamiset seurakunnassa ovat keskiössä. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategian mukaisesti pidämme ovet auki kaikille ja tulevaisuuteen.

Luottamushenkilönä joudun kohtaamaan synkän ennusteen seurakunnan jäsenmäärän vähenemisestä. Työn alla olevassa viestintästrategiassa pohdimme, miten tavoitamme seurakuntalaiset ja saamme viestimme puhuttelevaksi. Päivitettävänä olevassa henkilöstöstrategiassa taas pohdimme resurssien riittävyyttä, peilaamme työyhteisön osaamista tulevaisuuden haasteisiin ja linjaamme työyhteisön hyvinvointiin liittyviä asioita. Keväällä valmistunut kiinteistöstrategia on pohjana tulevien vuosien investointisuunnitelmille.

Luottamushenkilönä minulla on oltava näky valtuustokautta pidemmälle. Niin pitkälle, että tänään kurahousuissa hiekkakakkuja taputteleva taapero löytää aikuisenakin seurakunnasta lähimmäisen rakkautta osoittavan yhteisön.

Kun katse on tulevaisuudessa, ratkaisut tämänhetkisiin ongelmiinkin löytyy helpommin.

Tuija Kiiskinen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Jos seurakunnan työ on herättänyt otsikon kaltaisia kysymyksiä, niin nyt kannattaa ottaa seurakunnan Facebook ja Instagram seurantaan. Koko syksyn ajan Nokian seurakunnan työalat ja luottamustoimi esittäytyvät viikoittain edellä mainituissa kanavissa.

Varhaiskasvatus aloitti Some haltuun -kampanjan viime viikolla ja parasta aikaa on menossa varhaisnuorisotyön viikko.

Työalat ja työaloilla työtä tekevät ovat erilaisia ja niinpä jokainen viikko on aina tekijöidensä näköinen. Erilaisuuden rikkauteen tuovat oman mausteensa luottamushenkilöt, joiden oma vuoro on viikolla 50, mutta heitä saattaa tavata jo työalojen viikoillakin.

Nokian seurakunnalla on myös kanavat YouTubessa ja Twitterissä.

Tavataan somessa!
Anu Heiskanen, somettava tiedottaja